keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Pyykkilauta esiin

Ei, rantakausi ei ole alkamassa, eikä six packissa muutenkaan olisi paljon esittelemistä. Pyykkirummun olen onnistunut pitämään melko siedettävässä kunnossa ja koko on ehkä lähempänä 4 kg konetta kuin 7 kg suurtalouspesuria.

Jutun otsikossa viitataan pyykkikoneemme työsopimuksen raukeamiseen. Pari edellistä viikkoa masiina on antanut viitteitä eroaikeistaan pitämällä epämääräistä rahinaa pesuohjelmien aikana, mutta eilinen koneellinen oli vanhahkolle Siemensille viimein liikaa. Viimekeväinen, reilun kahden sadan euron laskun aiheuttanut tekohengitys poistopumpun vaihdon muodossa antoi koneelle elinaikaa siis noin puolen vuoden verran, mutta tällä kertaa päätimme, että reilun sadan euron kustannus pelkästä korjaajan paikalle kutsumisesta on liikaa.

Muuttoon on aika tarkkaan kuukausi, mikäli remontin aikataulussa pystytään pysymään viimeaikaisista sähköasennusvaikeuksista huolimatta. Totesimme, että uuteen asuntoon voidaan harkita uuden pesukoneen ja jopa kuivausrummun hankkimista, mutta tässä kämpässä yritetään pärjätä talon pesutuvan varassa. Muistan sisään muuttaessa hämärästi lukeneeni moisen lepakkoluolan olemassa olosta, mutta en missään vaiheessa ole tietenkään käynyt pesuhuonetta etsimässä. Eilisten vaatteiden jäätyä aivan läpimäriksi, oli syytä etsiä pesutupa mahdollisimman pikaisesti ja toivoa, että sen varauskalenterista löytyy tyhjää tilaa.

Ja löytyihän sitä. Ensimmäiset käyttökokemukset talopesulasta ovat olleet hämmentävän positiivisia. Kalenterista näyttäisi löytyvän tilaa pilvin pimein ja kaikesta päätellen pesutuvan käyttöaste on todella alhainen. Teollisuuskäyttöön tarkoitetut pesukoneet käyttävät pesuohjelmiin korkeintaan puolet kotikoneen vaatimasta ajasta ja kuivaushuoneessa pyykit kuivuvat käyttökuntoon muutamassa tunnissa. Ei talopesulan käytössä toki mitään uutta ole, mutta edellinen omakohtainen käyttökokemus on jostain opiskelija-asuntolan ajoilta.



Lisäksi huomasin hämmentyneenä, että saan jotain outoa mielihyvää talon isolla mankelilla mankeloimisesta. Kotikäytössä häälahjaksi saatu pikkumankeli on hyvinkin paikallaan ja suoriutuu hommistaan pääosin hyvin, mutta isojen parisängyn lakanoiden mankeloiminen on todella rasittavaa. Pesutuvan kone sen sijaan imaisee lakanat kevyesti sisuksiinsa ja aikansa ruksutettuaan sylkäisee ne sileinä ulos. Kokemusta voisi verrata vaikkapa ruoanlaitossa perinteisen keittolevyhellan vaihtamista suurtalouskeittiön koneisiin. Molemmilla homma hoituu, mutta ammattilaislaitteilla tekeminen on vain mukavampaa.

Varailin saman tien muutaman vuoron per viikko seuraavien parin viikon ajaksi ja jäin pohtimaan, pystyisikö talopesulaa käyttämällä luopumaan pesukoneen tarpeesta kotona kokonaan? Nykyisessä tilanteessa, kun pesulasta löytyy lähes aina tilaa viimeistään seuraavaksi päiväksi, voisin kuvitella, että pienellä suunnittelulla perheen viikottainen pyykkirumba hoituisi ilman omaa pesukonetta. Käsinpesuohjelmaa vaativa villapyykki ja muu erikoisvaatetus saattaa tuottaa haasteita, mutta satunnaisesti näitäkin voisi pestä tarvittaessa vaikka oikeasti käsin tai laiskuuden iskiessä pesettää pesulassa. Isompi haaste pelkän pesutuvan käytölle on, kun pyykinpesutarve yllättää äkisti, esimerkiksi lasten vuodevaatteiden kastuttua huonosti kiinnitetyn vaipan ansiosta tai kurakelin sotkiessa lasten ainoat ulkoiluvaatteet.

Uuden talon pesutupa näytti ensivilkaisulla olevan huomattavasti tiiviimmin varattu nykyiseen verrattuna, joten pelkästään tämä muodostaa ongelman perheellemme, jossa osa pyykistä vaatii lähes välitöntä pesua käytön jälkeen ja lasten tuottama likapyykin määrä hipoo käsittämätöntä.

Todennäköisintä on, että uusi pesukone kuivausrumpuineen täytyy laittaa hankintalistalle heti muuton jälkeen. Nykyinen pakko pesutupaan turvautumisessa on kuitenkin muistuttanut siitä, mikä taloyhtiön pesuhuoneissa on hyvää. Isompien pyykkien, kuten lakanoiden ja pyyhkeiden peseminen on kotikonetta kätevämpää ja erityisesti pyykin kuivaksi saaminen muutamassa tunnissa on todellista ylellisyyttä.

Eikä unohdeta sitä mankelia.


2 kommenttia:

  1. Jep, pyykkituvat ovat silkkaa luksusta, etenkin jos ei satu omistamaan kuivausrumpua. Lakanapyykin kuivaaminen (ja mankeloimatta jättäminen;) ) on paljon mukavampaa, kun sen saa oikeasti levitettyä suoraksi, minkä lisäksi joskus voi yllättäen tulla tarvetta useammallekin koneelliselle, joille kuivaustilan löytyminen ainakin meidän kodistamme olisi aika haastavaa. Pitäisikin taas kunnostautua varaamaan vuoroja, käyttöaste kun talossamme on suht korea, eikä seuraavalle päivälle ole yleensä toivoakaan, niin on hieman jäänyt tuo touhu. Alkaa vaan välillä kyllästyttää katsella kuivaustelinettä pysyvänä sisustuselementtinä...

    Sonja

    P.S. Miten te selviätte lasten kanssa vain yhdellä ulkovaatekerralla? Meillä takuulla joku pissaisi haalariinsa juuri, kun oltaisiin lähdössä ulos, ellei varavaatetta olisi saatavilla (selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus siis).

    VastaaPoista
  2. Tässä tilapäiskämpässä olemme hyväksyneet sen, että pyykkitelineet ovat jatkuvasti levitettynä jossain huoneessa. Pidemmällä tähtäimellä tämä ei kyllä käy, joten siitä syystä kuivausrumpu pitää varmaan hankkia, varsinkin, mikäli taloyhtiön pesutupa on kovassa käytössä.

    Ja tuo lasten yksi ulkovaatekerta on toki aika suhteellinen käsite. Talvi- tai välikausi(päällys)vaatteita on vain yhdet, mutta toki kaapeista löytyy useampi vaatekerta jotain city-kelpoisempaa, kuten farkkuja tai muita housuja, joita voi tarvittaessa käyttää. Mutta aika harvassa on kyllä olleet ne kerrat, että ulkovaatteet olisivat sotkeutuneet sisältä päin. Isompi ongelma tosiaan ovat olleet nuo läpikuratut vaatteet, jotka pitää saada seuraavaksi päiväksi taas käyttökuntoon.

    VastaaPoista