Purkuhommia ja ekotekoja

Reilun viikon jatkuneet purkutalkoot ovat omalta osaltamme nyt paketissa ja myöhemmin tällä viikolla astuvat ammattilaiset kuvioihin. Saimme tehtyä purkutöitä vähintään niin paljon kuin uskalsin toivoa ja remonttifirman hoidettavaksi jäivät lähinnä väliseinien kaadot. Itse vedin rajan osapuilleen mihin tahansa elementtiin, johon tuli joko vettä tai sähköä. Pintavetoina tehtyjä sähkötöitä pystyisin ehkä purkamaankin, mutta mieluummin jätän nekin ammattimiehille.

1950-luvun rakennustöissä suositut talttapääruuvit olivat lopulta myrkkyä ruuvivääntimen vaihtokärjille.

Mennyt viikonloppu kului lähes kokonaan remonttityömaalla ja isoin yksittäinen urakka oli parkettilattian irroittaminen. Tässä kohtaa voin hiukan röyhistää rintaani, sillä kyseisen työtaakan suoritin alusta loppuun itse. Illalla kyllä uni maittoi, sillä lähes koko asunnon riisuminen lattiasta kävi tottumattomalla kunnon päälle. Parketin poistoon olisi ehkä ollut joku hyvä tekniikka, jolla laudat olisivat irronneet kivuttomasti. Itselläni homma vaati kuitenkin jonkin verran väkivaltaa, jotta kussakin huoneessa päästiin alkuun. Loput laudat irtosivat sitten hieman pienemmällä voimalla, mutta täysin ilman fyysistä panosta ei silti selvitty.

Parketti odottamassa matkaa seuraavaan sijoituspaikkaan. Taustalla kasa sekajätettä, joka edelleen odottaa kantamista jätelavalle.

Edellisen omistajan mukaan parketti oli asennettu paikoilleen joskus 70-luvulla, eikä sitä oltu kertaakaan hiottu. Lattia oli jopa sen verran kohtuullisessa kunnossa, että sen säilyttämistä harkittiin tosissaan, kuten aiemmassa blogikirjoituksessa mainitsin. Loppujen lopuksi päädyimme kuitenkin lattian vaihtamiseen, mutta laitoimme toivorikkaina ilmoituksen Tori.fi:in ja kyselimme halukkaita ottajia asunnon vanhalle tammiparketille. Yllätyksekseni kyselyitä tuli useita (viiden ja kymmenen väliltä) ja loppujen lopuksi parketin palaset lähtivät kohti Siuntiota, jossa ne päätyvät kuusamolaisen luhtiaitan lattiaksi.

Toinen iso purkutyö oli makuuhuoneiden vaatekaapit sekä keittiön kaapistot. Näitäkin olimme lahjoittamassa pois samaisen webbipalvelun kautta, mutta remonttiurakoitsijan arvioitua kaapit todella hyväkuntoisiksi ja olevansa varma halukkaita ottajia löytyvän, päädyimme pyytämään niistä koemielessä muodollista korvausta. Ja kyselijöitä todella riitti. Taloudelliselta kannalta harmillisesti sovimme kaupoista verrattain nopeasti ja jonkin verran pyyntihintaamme halvemmalla, sillä halukkaita ottajia ilmaantui kaupanteon jälkeen vielä useita. Toisaalta henkilö, joka kaapit sai mukaansa, otti samalla myös lähes kaikki keittiön kaappirungotkin, vaikka niihin ei alkuperäisiä ovia ollutkaan enää jäljellä. Kaapit päätyvät uusiokäyttöön 50-luvun omakotitaloon Riihimäelle ja toivottavasti niiden taival jatkuu vielä vähintään yhtä pitkään kuin tähänkin asti.

Yhteen vaatekaappiin kirjoitin taustalevyyn lyhyen historian tähän asti kuljetusta matkasta. Jälkeensä kaapit jättivät isot aukot makuuhuoneiden väliseinässä.

Parketin sekä kaappien tehtyä kauppansa jäi puupurkujätettä varten varattu jätelava melko vajaatäytölle. Parempi silti näin päin. Mieltä lämmittää käyttökelpoisen rakennusmateriaalin päätyminen uudelleen käyttöön, vaikka se ei omiin suunnitelmiimme sopinutkaan. Toivottavasti uudet omistajat saavat hyödynnettyä mukaan ottamansa tavarat mahdollisimman tehokkaasti, eikä parkettia tai kaappeja tarvitse laittaa jätteeksi uudessakaan osoitteessa.

Maanantain kunniaksi saimme vielä tiedon tutkimuslaboratoriosta, että lähettämämme näytteet keittiön muovimaton liimasta ja koko muun kämpän peittävästä linoleumlattiasta eivät sisältäneet asbestia, kuten pahimmissa painajaisissa pelättiin. Näin erityisesti linoleumin purku-urakka helpottui merkittävästi ja selviämme siitä myös paljon pienemmillä kustannuksilla kuin mitä asbestipurkuihin erikoistuneen alihankkijan käyttö olisi vaatinut.

Keittiön kaappien alta löytyi muistoja menneistä.

Pitkin matkaa on suoritettu kevyttä välisiivousta ja meidän osaltamme purku-urakka päättyi omien tavaroiden ja tarvekalujen pois korjaamiseen. Seuraavaksi paikalle astelevat alan ammattilaiset isoine työkaluineen ja koneineen ja suorittavat loppuun tarvittavat purkutyöt. Pikkuhiljaa on asunto paljaine pintoineen alkanut paljastaa potentiaaliaan ja vaikutelma varmasti vahvistuu, kun sovitut väliseinät kaadetaan ja tila alkaa muistuttaa haluttua. Askel askeleelta asunto lakkaa olemasta se toisen ihmisen koti, jonka ostimme ja muistuttaa sitä runkoa, josta rakennetaan unelmakoti meidän perheellemme. Ensimmäinen vaihe remonttia on loppusuoralla ja jäämme innolla odottamaan varsinaisten rakennustöiden alkamista.