Yllätys, yllätys

Vaikka remonttiprojektimme ei suuruusluokaltaan ehkä vedäkään vertoja esimerkiksi omakotitalon rakentamiselle, on se kuitenkin laajudeltaan sitä luokkaa, että en missään vaiheessa olettanut sen sujuvan lähdöstä maaliin saakka ilman minkäänlaisia yllätyksiä tai vastoinkäymisiä. Ensimmäiset yllätykset tulivat vastaan jo purkuvaiheessa, mutta onneksi kaikki eivät olleet luonteeltaan negatiivisia ja toistaiseksi ollaan selviydytty eteenpäin ilman muutoksia suunnitelmiin tai merkittäviä lisäkustannuksia.

Ensimmäiset odottamattomat seikat yllättivät positiivisesti. Purettaessa putkiremontin yhteydessä asennettuja johtolistoja lattianrajasta, kävi ilmi, että toimivia dataportteja löytyykin yhden sijasta kaksi. Jostain kumman syystä nämä on asennettu vieretysten, mutta niiden siirtämisen ei silti luulisi olevan ylivoimainen työ. Lisäksi johdot on tuotu suhteellisen nätisti makuuhuoneiden ulkoreunaa pitkin, joten lisäporttien asentaminen saman reitin varrelle onnistunee jotenkin. Myös antennijohto näytti kulkevan samaa reittiä, joten tämänkin pikkutyön aiheuttamilta kustannuksilta taidetaan välttyä.

Lisää hyviä uutisia saatiin, kun tulokset asbestitutkimuksesta saapuivat alkuviikosta. Remonttiurakoitsija ei itse asiassa uskonut asbestia löytyvänkään, mutta halusimme kuitenkin varmistaa asian, jotta mahdollisilta terveydellisiltä riskeiltä vältyttäisiin. Tutkitutimme palasen parketin alta löytyvästä linoleum-matosta sekä keittiön muovimaton liimasta, mutta kummastakaan ei löytynyt merkkejä asbestista. Tämä helpotti loppuja purkutöitä huomattavasti.

Myös käytöstämme poistuvien rakennusmateriaalien ja kodinkoneiden menekki on yllättänyt iloisesti. Edellisessä tekstissä kerroin jo vanhojen vaatekaappien ja parketin uusista sijoituspaikoista, mutta myöhemmin viikolla laitoimme ilmoitukset myös vanhasta jääkaapista ja hellasta. Molemmista tuli kyselyitä alle tunnin kuluttua ilmoituksen jätöstä ja jääkaappi käytiin hakemassa uuteen kotiin jo seuraavana päivänä. Sen lisäksi, että mieltä lämmittää tavaran päätyminen uudelleen käyttöön, on tällä myös jonkinlainen euromääräinen vaikutus remontin jätemaksuissa.

Isoin ja eniten harmaita hiuksia aiheuttanut yllätys löytyi kuitenkin entisen liinavaatekaapin ja jääkaapin takaa. Purkuvaiheessa huomasimme viattoman näköisen putkenpätkän, joka kulki kätevästi noin 10 cm irti seinästä, osapuilleen 25 cm korkeudessa. Mikäli osoittautuisi, että kyseinen, reilun metrin mittainen putki olisi edelleen käytössä, tarkoittaisi tämä käytännössä koko keittiösuunnitelmamme laittamista uudelleen pöydälle. Juuri tuolle paikalle olimme ajatelleet kylmälaitteen asentamista ja nykyiset kylmäkoneet ovat syvyydeltään selvästi paikalla ollutta suurempia.

Putki vanhan jääkaapin takana, näkymä käytävältä ja lähikuva liinavaatekaapista. Kuvat voi suurentaa klikkaamalla.

Asiaa lähdettiin selvittämään taloyhtiön teknisen isännöitsijän kautta ja kaikeksi onneksi hän osoittautui kärsivälliseksi ja avuliaaksi henkilöksi. Ilmeisesti taloyhtiön arkistoista löytyy materiaalia talon asioista eri muodoissa ja loppujen lopuksi saimme tuomion vuoden 1999 lattialämmityksen korjauksen dokumentaation perusteella. Tämän tiedon nojalla putki on lattialämmityksen poistoputki, jonka voisi toki siirtää, mutta kokonaiskustannus järjestelmän ilmauksineen saattaisi kohota verrattain korkeaksi.

Onneksi emme uskoneet ensimmäistä mielipidettä, vaan laitoimme asiasta kyselyn samassa rapussa asuville hallituksen jäsenille. Ensimmäisen vastauksen perusteella koko lattialämmityksen tulo- ja poistoputkisto olisi uusittu pari vuotta sitten putkiremontin yhteydessä ja kyseinen putki poistettu käytöstä. Seuraava vastaus vahvisti kuvaa, sillä toinen naapuri oli havainnut samaisen putken omassa asunnossaan olevan irti toisesta päästään ja sahannut mokoman kiusankappaleen kokonaan pois. Kun vielä saimme omilta remonttimiehiltämme tiedon, että putki oli meidänkin asunnossamme katkaistu hormiston puolelta, eikä putkea selvästikään käytetty ainakaan veden kuljettamiseen, antoi tekninen isännöitsijä viimein luvan putken poistamiseen. Seuraavan kerran asunnossa käydessämme oli putki poikkaistu molemmista päistään ja tilalla oli siistimistä vaille valmis tila kylmälaitteita varten.

Toistaiseksi olemme siis selvinneet helpolla, eikä isompia vastoinkäymisiä ole tullut eteen. Toivotaan, että sama trendi jatkuu loppuun saakka ja remontti valmistuu aikataulusta edellä sekä kustannusarviota edullisemmin.

Missä on lähin pöytä...? Kop kop.

Purkuhommia ja ekotekoja

Reilun viikon jatkuneet purkutalkoot ovat omalta osaltamme nyt paketissa ja myöhemmin tällä viikolla astuvat ammattilaiset kuvioihin. Saimme tehtyä purkutöitä vähintään niin paljon kuin uskalsin toivoa ja remonttifirman hoidettavaksi jäivät lähinnä väliseinien kaadot. Itse vedin rajan osapuilleen mihin tahansa elementtiin, johon tuli joko vettä tai sähköä. Pintavetoina tehtyjä sähkötöitä pystyisin ehkä purkamaankin, mutta mieluummin jätän nekin ammattimiehille.

1950-luvun rakennustöissä suositut talttapääruuvit olivat lopulta myrkkyä ruuvivääntimen vaihtokärjille.

Mennyt viikonloppu kului lähes kokonaan remonttityömaalla ja isoin yksittäinen urakka oli parkettilattian irroittaminen. Tässä kohtaa voin hiukan röyhistää rintaani, sillä kyseisen työtaakan suoritin alusta loppuun itse. Illalla kyllä uni maittoi, sillä lähes koko asunnon riisuminen lattiasta kävi tottumattomalla kunnon päälle. Parketin poistoon olisi ehkä ollut joku hyvä tekniikka, jolla laudat olisivat irronneet kivuttomasti. Itselläni homma vaati kuitenkin jonkin verran väkivaltaa, jotta kussakin huoneessa päästiin alkuun. Loput laudat irtosivat sitten hieman pienemmällä voimalla, mutta täysin ilman fyysistä panosta ei silti selvitty.

Parketti odottamassa matkaa seuraavaan sijoituspaikkaan. Taustalla kasa sekajätettä, joka edelleen odottaa kantamista jätelavalle.

Edellisen omistajan mukaan parketti oli asennettu paikoilleen joskus 70-luvulla, eikä sitä oltu kertaakaan hiottu. Lattia oli jopa sen verran kohtuullisessa kunnossa, että sen säilyttämistä harkittiin tosissaan, kuten aiemmassa blogikirjoituksessa mainitsin. Loppujen lopuksi päädyimme kuitenkin lattian vaihtamiseen, mutta laitoimme toivorikkaina ilmoituksen Tori.fi:in ja kyselimme halukkaita ottajia asunnon vanhalle tammiparketille. Yllätyksekseni kyselyitä tuli useita (viiden ja kymmenen väliltä) ja loppujen lopuksi parketin palaset lähtivät kohti Siuntiota, jossa ne päätyvät kuusamolaisen luhtiaitan lattiaksi.

Toinen iso purkutyö oli makuuhuoneiden vaatekaapit sekä keittiön kaapistot. Näitäkin olimme lahjoittamassa pois samaisen webbipalvelun kautta, mutta remonttiurakoitsijan arvioitua kaapit todella hyväkuntoisiksi ja olevansa varma halukkaita ottajia löytyvän, päädyimme pyytämään niistä koemielessä muodollista korvausta. Ja kyselijöitä todella riitti. Taloudelliselta kannalta harmillisesti sovimme kaupoista verrattain nopeasti ja jonkin verran pyyntihintaamme halvemmalla, sillä halukkaita ottajia ilmaantui kaupanteon jälkeen vielä useita. Toisaalta henkilö, joka kaapit sai mukaansa, otti samalla myös lähes kaikki keittiön kaappirungotkin, vaikka niihin ei alkuperäisiä ovia ollutkaan enää jäljellä. Kaapit päätyvät uusiokäyttöön 50-luvun omakotitaloon Riihimäelle ja toivottavasti niiden taival jatkuu vielä vähintään yhtä pitkään kuin tähänkin asti.

Yhteen vaatekaappiin kirjoitin taustalevyyn lyhyen historian tähän asti kuljetusta matkasta. Jälkeensä kaapit jättivät isot aukot makuuhuoneiden väliseinässä.

Parketin sekä kaappien tehtyä kauppansa jäi puupurkujätettä varten varattu jätelava melko vajaatäytölle. Parempi silti näin päin. Mieltä lämmittää käyttökelpoisen rakennusmateriaalin päätyminen uudelleen käyttöön, vaikka se ei omiin suunnitelmiimme sopinutkaan. Toivottavasti uudet omistajat saavat hyödynnettyä mukaan ottamansa tavarat mahdollisimman tehokkaasti, eikä parkettia tai kaappeja tarvitse laittaa jätteeksi uudessakaan osoitteessa.

Maanantain kunniaksi saimme vielä tiedon tutkimuslaboratoriosta, että lähettämämme näytteet keittiön muovimaton liimasta ja koko muun kämpän peittävästä linoleumlattiasta eivät sisältäneet asbestia, kuten pahimmissa painajaisissa pelättiin. Näin erityisesti linoleumin purku-urakka helpottui merkittävästi ja selviämme siitä myös paljon pienemmillä kustannuksilla kuin mitä asbestipurkuihin erikoistuneen alihankkijan käyttö olisi vaatinut.

Keittiön kaappien alta löytyi muistoja menneistä.

Pitkin matkaa on suoritettu kevyttä välisiivousta ja meidän osaltamme purku-urakka päättyi omien tavaroiden ja tarvekalujen pois korjaamiseen. Seuraavaksi paikalle astelevat alan ammattilaiset isoine työkaluineen ja koneineen ja suorittavat loppuun tarvittavat purkutyöt. Pikkuhiljaa on asunto paljaine pintoineen alkanut paljastaa potentiaaliaan ja vaikutelma varmasti vahvistuu, kun sovitut väliseinät kaadetaan ja tila alkaa muistuttaa haluttua. Askel askeleelta asunto lakkaa olemasta se toisen ihmisen koti, jonka ostimme ja muistuttaa sitä runkoa, josta rakennetaan unelmakoti meidän perheellemme. Ensimmäinen vaihe remonttia on loppusuoralla ja jäämme innolla odottamaan varsinaisten rakennustöiden alkamista.

Makuuhuoneiden muutostyöt

Yksi syy uuden asunnon hankintaan oli yhden lisämakuuhuoneen tarve. Tämä tarve ei ehkä ole täysin ajankohtainen juuri nyt, sillä tarkoitus on edelleen laittaa lapset jakamaan yksi huone ainakin siihen asti, että esikoisemme aloittaa koulutaipaleensa. Siihen saakka kolmas makuuhuone saa toimia työhuoneena ja tarvittaessa vieraiden majapaikkana.

Pienimmälle makuuhuoneelle (mh3) ei voida ikkunajaon takia tehdä oikeastaan mitään. Harkitsimme väliseinän osittaista avaamista ja liukuoven asentamista, mutta tästä ajatuksesta luovuttiin sekä kustannus- että käytettävyyssyistä.

Kahden suurimman makuuhuoneen väliseinä koostuu nykyisellään kiinteistä kaappielementeistä, jotka ovat itse asiassa ikäänsä nähden loistavassa kunnossa, mutta eivät mielestäni vastaa käytettävyydeltään nykyisiä säilytysratkaisuja. Lisäksi keskimmäisessä makuuhuoneessa nykyiset kaapit hankaloittavat huoneen kalustettavuutta, koska kaappien eteen ei kummoisia rakennelmia pysty asentamaan, jotta kaapin ovet edelleen pääsevät aukeamaan. Tarkoitus on siis purkaa sekä kaapit että nykyinen väliseinä ja rakentaa uusi väliseinä siten, että vapautuva tila suurentaa keskimmäistä huonetta. Uudet kaapit kootaan olohuoneen vastaiselle seinälle, tällä haavaa vain isoimpiin makuuhuoneisiin.

Makuuhuoneiden nykyinen pohjaratkaisu vasemmalla, tuleva oikealla. Klikkaa kuvat suuremmaksi.

Ensi alkuun suurin makuuhuone (mh1) kalustetaan lastenhuoneeksi ja keskimmäisestä tulee vanhempien makuuhuone. Väliseinän siirron myötä huoneessa on juuri ja juuri riittävästi tilaa parisängylle (pääty väliseinää päin) sekä kulkutilalle jalkopäässä.

Perinteisesti vanhempien huone olisi asunnon suurin makuuhuone, mutta järkevästi ajatellen lähes kaikki, mitä vanhemmat tekevät makuuhuoneessa, tehdään sängyssä. Näin ollen vanhempien todelliset tilavaateet ovat melko vaatimattomat. Lapsilla sen sijaan on lelunsa ja leikkinsä, jotka vaativat loputtoman paljon tilaa ja leviävät yleensä koko kodin alueelle. Olisi kuitenkin hienoa, jos edes öisin leikkikalut olisi mahdollista pakata niille kuuluville paikoilleen pois näkyviltä. Oletettavaa kuitenkin on, että vuosien saatossa huonejärjestys tulee muuttumaan, kun lapset jossain vaiheessa muuttavat omiin huoneisiinsa.

Makuuhuoneiden tilasuunnitelman viimeistelyn myötä jäljellä on enää narikan ja vaatehuoneen muodostaman kokonaisuuden ratkaisu. Näillä näkymin näiden lopullinen sijoittelu tulee noudattamaan melko pitkälle olemassa olevaa ratkaisua, mutta mietintä jatkuu edelleen. Palataan näihin, kunhan jotain raportoitavaa on.

Avaimet käteen

Uuden asunnon hallinta siirtyi viimein meille, kun edellinen asukas toimitti nipun avaimia muutaman päivän sovittua aikaisemmin. Jälkeensä asunnolle he jättivät pinon vanhoja Tammen kultaisia lastenkirjoja sekä muutamia asukkaan vanhoja leluja, mukaan lukien kuvassa näkyvän peltisen leikkiauton. Edellisen kerran asuntoa ostaessa jälkeen jätetyt tavarat lähinnä nostivat ärsytyskynnystä muuttovaiheessa, mutta tällä kertaa asiasta oli sovittu etukäteen ja tavarat päätyvät meillä varmasti lasten leikkeihin. Lapsemme ihastuivat lahjoituksiin ikihyviksi ja onnistuivat jopa saamaan aikaan uuden asunnon ensimmäisen riitansa, koskien samaista leluautoa. Tästä huolimatta, suuret kiitokset "perinnöstä" U & T!

Heti seuraavana päivänä ryntäsimme ensimmäistä kertaa tulevalle työmaalle ja vastaanotimme jopa ensimmäiset vieraamme. Omien sorkkarautojensa kera.

Päätimme hoitaa jonkin osuuden remontista itse, sekä säästösyistä että halusta tehdä jonkinlainen työpanos uuden asunnon remontoimisen eteen. Mukaan saimme pari apumiestä, lähes yllättäen ja pyytämättä. Tuli todistettua, ettei innokkaampia purkajia taida ollakaan kuin joukko toimistohommiinsa tympääntyineitä tietotyöläisiä. Ensimmäisenä päivänä saatiin melko paljon aikaan, kun kyytiä saivat niin lattialistat, makuuhuoneiden kaapit kuin vaatehuone sekä narikkakin. Kiitokset vielä remonttiavusta isälleni ja Katrille. Huippuhomma!

 

Vastaavia kiinnikekasoja löytyi purkuhommien jäljiltä lähes joka huoneen nurkasta. Pienimpään makuuhuoneeseen kerättiin isompaa purkujätettä odottamaan jätelavalle siirtoa.

Makuuhuoneiden väliseinän muodostavien kaappien purkamisesta saimme kuulla kauhutarinoita jo etukäteen ja melkoiselta urakalta se alkuun vaikuttikin. Ovien ja sisuskalujen paloitteluun vierähti tunti jos toinenkin, eivätkä ensimmäiset, kevyet yritykset runkojen purkamisesta vaikuttaneet lupaavilta. Kaikeksi onneksi purin kaappien reunustaa kiertävät listoitukset ensin, sillä ilman niitä alkoi vaikuttaa aivan siltä kuin kaapit olisivat elementteinä paikalleen asennettuja. Hieman vielä puukolla auki maalipintaa kaappien välistä ja kas: elementeiksihän nuo lopulta paljastuivatkin. Kun aika tulee, on kaapit yksinkertaista, tosin arvatenkin verrattain raskasta, nostaa paikoiltaan ja kuskata sellaisenaan jatkokäsittelyyn. Toistaiseksi kaapit jäivät kuitenkin paikoilleen, sillä vielä meillä ei ole paikkaa, johon purkujätettä voitaisiin kuljettaa.

Kaapit olivat itse asiassa todella hyvässä kunnossa ja peittoavat rakenteensa jämäkkyydessä nykyaikaiset, kalustelevystä kasatut rungot mennen tullen. Mikäli halukkaita ottajia kaapeille löytyy, niin lahjoitamme ne mielihyvin adoptoitavaksi uuteen kotiin. Itsellämme on tähtäimessä enemmän moderni koti sekä ilmeeltään että toiminnoiltaan, joten valitettavasti meiltä nämä taitavat jäädä vaille käyttöä.

Alkuperäiset puiset kaapit olivat ikäänsä nähden loistokunnossa, mutta päätynevät siitä huolimatta joko jätelavalle tai parhaassa tapauksessa uuteen kotiin.

Lattian säilyttämisen suhteen arvontalaulu raikaa edelleen. vaikka itse alankin olla aika vahvasti kallellaan lattian uusimisen suuntaan. Itse asiassa tämä on ollut suunnitelma alusta asti, mutta lattian pelkällä kunnostuksella olisi mahdollista säästää pitkä penni materiaalihankinnoissa. Asiaa voidaan vielä miettiä kuluvan viikon loppuun, sillä purkutöitä päästään jatkamaan toden teolla vasta ensi viikonloppuna. Toivon mukaan urakoitsija astuu ohjaksiin viikon päästä, mutta on toki mahdollista, että aloitus viivästyy ja meillä on kuin onkin enemmän aikaa purkuhommien suorittamiseen.

Lapset löysivät työmaalle tuodut tussit ja antoivat oman panoksensa keskusteluun lattian säilyttämisestä

Paljon jäi toki vielä paikoilleen, mutta kauhean paljon pidemmälle ei luultavasti päästäkään ennen kuin on joku paikka, johon remonttijätettä voi viedä. Tarvitsisimme paikalle roskalavan, mutta tätä varmaan saadaan odotella ainakin siihen asti, että remonttiurakasta päästään sopimukseen tyrkyllä olevan yrityksen kanssa.

Ensimmäinen askel remontin toteuttamisen suhteen on joka tapauksessa otettu ja tästä ei helposti voida enää kääntyä ympäri. Innostus uudesta asunnosta valtasi toden teolla mielen ja näillä höyryillä on tänäänkin selvitelty erilaisia asuntoon liittyviä asioita. Toivotaan, että hyvä mieli jatkuu mahdollisimman pitkään, jotta energiaa remontin tekemiseen riittää myös jatkossa.

Ei taida onnistua

Remontti on edelleen suunnitteluvaiheessa ja parhaillaan päästään lähemmäksi sekä varsinaista aloituspäivää, lopullista projektisuunnitelmaa että päätöstä keittiötoimittajan valinnasta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että pelkästään kustannussyistä aivan kaikkea ei pystytä toteuttamaan ennen sisäänmuuttoa, eikä kaikkia tarvittavia lisäkalusteita tulla hankkimaan ennen kuin asunnossa on asuttu tovi.

Parvekelasitusta tuskin tullaan asentamaan ennen kevättä, kylpyhuone jää toistaiseksi hempeän siniseksi ja hyvin todennäköisesti myös jalkalistojen asentaminen jää allekirjoittaneen vastuulle odottamaan sopivaa ajankohtaa. Vaimo joutunee tinkimään Timberwisen superparketista ja tilalle etsitään jotain vähän edullisempaa. Jäämme myös ilman pesutornia ja pyykkisouvi yritetään hoitaa taloyhtiön tiloissa.

Makuuhuoneen kattoon ei myöskään hankita uutta valaisinta heti, mutta lastenhuone tuskin pärjää ilman valoja. Olohuoneeseen ei hankita isännän haluamaa nojatuolia, eikä työhuoneeseen uutta radiota. Vanha matto saa edelleen kelvata olohuoneen lattian peitoksi ja ruokapöydän ääressä istutaan samoilla keittiön tuoleilla kuin tähänkin asti. Habitaresta löytyi kiva seinäkello ja hintaluokkakin liikkui oikeissa nollamäärissä. Nollien edessä oleva numero valitettavasti oli pari pykälää liian korkealla. Etsintä siis jatkuu.

Itseäni ei niinkään häiritse yllä mainittujen asioiden puuttuminen remontin päättyessä, kunhan toteutetut asiat on tehty hyvin, eikä niiden toteutustapaa tarvitse harmitella jälkikäteen. Pyrimme ensi alkuun panostamaan oleellisimpiin asioihin ja jatkamaan yksityiskohtien hiomista muuton jälkeen. Tällä haavaa olemme ajatelleet tämän asunnon toimivan kotinamme seuraavat 10 vuotta, joten aikaa viimeistelyyn on kyllä.

Remontin kustannusarviota hioessa alkaa käydä selväksi, mitkä osiot ovat meille oikeasti tärkeitä ja mistä ollaan tarvittaessa valmiita tinkimään. Esimerkiksi keittiö pystyttäisiin rakentamaan tarvittaessa todella halvalla, mutta koska kyseessä on molempien mielestä ehkä koko asunnon tärkein tila, ollaan sen rakentamiseen valmiita myös panostamaan rahallisesti. Toisaalta on palkitsevaa havaita, että omaa aikaansa ja vaivaansa uhraamalla on mahdollista saada sekä kustannussäästöjä että itselle mieluisampia ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä toimivat vaikkapa keittiön kodinkoneet, joista kaikki keittiötoimittajat ovat tehneet erilaisia pakettitarjouksia. Ensi katsomalta kokonaissummat ovat vaikuttaneet houkuttelevan edullisilta, mutta lähemmin tarkasteltuna eivät koneiden ominaisuudet kuitenkaan ole vakuuttaneet. Kodinkoneliikkeissä ja messuilla juoksemalla on löytynyt itseä tyydyttävät mallit ja liikkeiden keskinäinen kilpailutus on saanut hinnat kohdilleen eikä koneiden lopullinen yhteishinta näytä muodostuvan keittiöliikkeiden paketteja korkeammaksi.

Tällä hetkellä kuitenkin ollaan kustannusarviossa vielä melko reilusti alunperin kuvitellun rajan väärällä puolella ja säästökohteiden kartoitus jatkuu. Remontin alussa tehtävästä purkamisesta olemme ajatelleet hoitaa osan omin käsin, koska uskomme taitojen riittävän jotenkuten rikkomiseen, vaikka rakentamisen jätämmekin suosiolla ammattilaisille. Tehtävän työn laajuudesta sekä materiaalivalinnoista pystytään jonkin verran tinkimään, jotta päästään lähemmäksi kipurajaa. Valitettavasti olemme vaimoni kanssa melko tarkkoja hankittavien tavaroiden ja materiaalien suhteen, joten on mielenkiintoista nähdä, mihin lopullinen kustannusarvio asettuu. 

Päivät kuluvat ja avainten käteen saaminen lähestyy. Varmaa on, että remontti alkaa, mutta nähtäväksi jää, mitä kaikkea sen aikana toteutetaan ja mihin yksityiskohtiin panostetaan.

Habitaren antia

Käynti Habitaressa on kuulunut perheemme ohjelmaan lähes vuosittain, eikä tämäkään vuosi tehnyt poikkeusta. Tällä kertaa olimme tosin liikkeellä hieman enemmän tosissamme ja kun ensimmäisen, muutaman tunnin vierailun seurauksena emme ehtineet katsoa kuin lähes pelkästään kodinkoneita, suuntasimme ihmisvilinään uudemman kerran vielä lauantaina. Kaikeksi onneksi saimme jätettyä lapset hoitoon isovanhemmille ja pystyimme keskittymään tarjontaan täysipainoisesti, ilman huomiosta kilpailevia pikkuihmisiä.

Yleensä messuilla on haahuiltu lähinnä huonekalu- ja sisustusosastoilla, mutta tällä vierailuilla nuo alueet jäivät lähes täysin tutkimatta. Pääpaino vierailussa oli erilaisiin rakennusmateriaaleihin ja toteutustapoihin tutustuminen sekä viime hetken ideoiden kartoittaminen.

Voin todeta reissun kaikin puolin onnistuneen. Esimerkiksi erilaisia lattiamateriaaleja oli koossa pienellä alueella sellaisia määriä, että vastaavan tarjonnan näkemiseen olisi muuten pitänyt kuluttaa tunneittain aikaa, litroittain bensaa ja koko perheen hermot olisivat olleet todella kireällä. Todennäköisimpänä lattiamateriaalina sekä ennen että jälkeen messujen olemme pitäneet parkettia, mutta sopivan löytäminen pelkästään rautakauppojen valikoimasta on osoittautunut haastavaksi. Habitaressa sen sijaan keskustelimme 4-5 parkettifirman edustajien kanssa, kartoitimme valikoimaa, tilasimme näytepaloja sopivilta tuntuvista vaihtoehdoista sekä pyysimme yhden tai kaksi tarjousta varsinaisesta parkettityöstä. Kaikki tämä parissa tunnissa, ilman mainittavaa tunnelman kiristymistä. Lisäksi saimme tutkittua muita materiaalivaihtoehtoja sekä pohdittua niiden hyviä ja huonoja puolia.

Hieno löytö oli Helsingin Erikoishöyläys -niminen liike, jonka tuotteista huomio kiinnittyi jalkalistoihin. Itse listoissa ei ollut ulkoisesti mitään erityistä, mutta heidän edustajansa mukaan mihin malliin tahansa pystytään tekemään johtoura sisälle, eikä kustannuskaan tuntunut kovin kummoiselta. Tämä saattaa helpottaa mm. asunnon tietoverkkokaapelointia, joka on toistaiseksi aiheuttanut harmaita hiuksia allekirjoittaneelle ja saanut jopa harkitsemaan koko osion tiputtamista remonttisuunnitelmasta.

Kodinkonepuolelta ei kylmälaitteen lisäksi muita tilauksia vielä tehty, mutta tarjouspyynnöt laitettiin vetämään tietyistä keittiölaitteista. Nämä liittyvät melko oleellisesti keittiön tilaamiseen, joten toivottavasti varteenotettavia tarjouksia tipahtelee postiluukusta vielä tämän viikon alkupuolella.

Muutoin käynnin anti jäi ehkä vähemmän konkreettiseksi. Keittiön hanaksi löytyi varteenotettava malli Orakselta ja keskustelimme parin eri puuseppäliikkeen edustajan kanssa eteisen narikan rakentamisesta. Jää nähtäväksi, mitä näistä tullaan loppujen lopuksi käyttämään, mutta mikäli näitä vaihtoehtoja käytetään, on jonkinlainen ensikosketus jo otettu.

Ensi vuonna olemme toivon mukaan liikkeellä jälleen sisustus- ja ideointimielellä, eikä varsinaisiin rakennusaiheisiin tarvitse keskittyä. Tämänkertainen vierailu oli joka tapauksessa onnistunut ja saimme mielestämme paljon konkreettisia ajatuksia siitä, miten tiettyjä remontin osa-alueita lähdetään toteuttamaan. Käytetyt tunnit saadaan toivottavasti säästettynä aikana takaisin remontin kuluessa.

P.S. Messukeskuksen kahvila- ja ravintolatarjonta oli uudistunut edellisestä visiitistä ja erityisesti yläkerran Fazerin kahvila teki vaikutuksen sekä sisustukseltaan ja tarjonnaltaan. Pisteet tyylikkäästä tapetista sekä herkullisesta chili-suklaakakusta.

Kodin sydämeen

Keittiötä on usein kutsuttu kodin sydämeksi ja ainakin itselleni se on ehkä tärkein yksittäinen huone missä tahansa asunnossa. Ruoanlaitto sekä leivonta ovat lähellä sydäntäni ja olenkin käytännössä keittiön pääkäyttäjä meidän taloudessamme. Ruoan laittaminen käy minulle myös harrastuksesta, joten keittiön, ehkä enemmän kuin minkään muun yksittäisen tilan suhteen, minulla saattaa olla keskimääräistä enemmän annettavaa myös suunnittelupuolella.

Muutokset pohjaan

Uudessa asunnossa myös keittiö on lähellä alkuperäiskuntoa ja kokee melkoisia muutoksia aikaisempaan verrattuna. Pelkästään tilaratkaisu tullaan uudistamaan melko perusteellisesti. Keittiön ja ruokailutilan välinen väliseinä on tarkoitus purkaa ja siirtyä lähemmäs "modernia tupakeittiötä," jossa keittiö ja ruokailutila muodostavat yhden kokonaisuuden. Eteiskäytävään nykyisin avautuva liinavaatekaappi laitetaan umpeen ja avataan keittiön puolelle siten, että kylmälaitteille tarkoitettu tila levenee 1200 mm leveälle kylmälaitteistolle riittäväksi. L-kirjaimen muotoisesta vaatehuoneesta erotetaan L:n sakara, josta tehdään ruokailutilaan avautuva 500 mm leveä, korkea komero. Mikäli säilytystila keittiössä (ja koko asunnossa) tuntuu riittämättömältä, olemme ajatelleet mahdollisena koota avohylly ruokailutilaan parvekkeen vastaiselle seinälle. Tätä tosin tuskin tehdään nykyisen remontin puitteissa, vaan asiaan palataan myöhemmin, jos tarvetta tuntuu olevan.

Keittiö ja muutoksen alaiset tilat nykytilassaan vasemmalla, remontin jälkeinen pohjaratkaisu oikealla

Yksi suuri syy siihen, miksi keittiö on suunnittelulistalla ensimmäisten asioiden joukossa, on yksinkertaisesti keittiöpakettien pitkähköt toimitusajat. Säännönmukaisesti eri toimittajat kertovat toimitukseen vaadittavan 5-7 viikkoa, joten keittiön tilaamisella alkaa olla jo jonkinlainen kiire, jotta "jouluksi kotiin"-tavoitteessa on edes teoriassa mahdollista pysyä.

Säilytystilat ja työskentelytaso

Kesällä asuntomessuilla tehdyn kartoituksen sekä Stetson-Harrison -menetelmän perusteella valitsimme mahdollisten keittiötoimittajien "short listille" neljä yritystä, joiden kanssa olemme käyneet tekemässä suunnitelman uudesta keittiöstä. Prosessin alussa itsellämme oli jo melko vahvat näkemykset siitä, miten vaikkapa kaapit tai kodinkoneet tulisi sijoitella, mutta on ollut virkistävää huomata, että keskustelu alan ammattilaisten kanssa on avannut omaa ajattelua hyväksymään myös muita näkemyksiä.

Muutamia kuvia keittiön nykytilasta edellisestä blogikirjoituksesta

Keittiö sinänsä ei ole valtaisan suuri ja sijoitetaan kylmälaitteita lukuunottamatta yhdelle, 3300 mm pitkälle seinälle. Suunnittelukierroksen kuluessa itselläni on vahvistunut ajatus siitä, että keittiössä tulisi olla yksi mahdollisimman pitkä työskentelytaso. Jostain syystä yksikään keittiötoimittaja ei ole ensimmäisissä ehdotuksissaan ajatellut asiasta samalla tavalla, vaan keittiötaso on jaettu suhteellisen tasan tiskialtaan ja liesitason toimiessa väliasemina. Toinen työskentelytasoon liittyvä ajatus on liesitason (ei altaan) sijoittaminen työskentelyalueen toiseen päähän, jotta sitä voidaan tarvittaessa käyttää ylimääräisenä laskutasona. Lisäksi itselleni tuntuisi luonnolliselta sijoittaa pisin työskentelyalue ikkunan viereen, jotta ruokaa laittaessa olisi mahdollista nauttia ulkoa tulevasta luonnonvalosta. Näiden ajatusten perusteella keittiötaso asettuisi muotoon (ikkunasta päin katsottuna): työskentelytaso, liesi, laskutaso, allas, lasku-/lyhyempi työskentelytaso.

Rajoitteita eri elementtien sijoitteluun asettaa lähinnä keittiön viemäriputkisto, joka sijaitsee n. 1300 mm päässä keittiötason päässä sijaitsevasta hormistosta. Käytännössä allas tulisi asettaa melko lähelle nykyistä viemärivetoa, jotta ylimääräisiltä putkitöiltä vältytään. Lisäksi astianpesukonetta ei ole mahdollista sijoittaa viemäriputken kohdalle, mutta muuten sen sijoitteluun ei ole suuria rajoitteita, koska tulo- ja poistoputket voidaan tarvittaessa kuljettaa sokkelissa. Näyttää tosin käyvän niin, että tiskikone saa paikan vesialtaan viereisestä kaappielementistä.

Alunperin ajattelimme keittiöön mahdollisimman pitkälle tasalevyisiin, 600 mm leveisiin kaappielementteihin pohjautuvaa ovijakoa, mutta pitkän työskentelytason toiveen täyttäminen näyttää edellyttävän alkuperäisestä ovijakoajatuksesta luopumista. Loppujen lopuksi tämä on ehkä hyväkin asia, sillä näin keittiö tuntuu saavan hieman elävämmän ilmeen. Lopullisen ovijaon päättäminen on vielä kesken, mutta kunhan se (toivon mukaan) saadaan viimeisteltyä viikonlopun aikana, on edessä vielä lopullinen päätös materiaaleista sekä kaappien sisuksista. Lähtökohtaisesti ajatuksena on yläkaappien pitäminen oikeasti kaappeina ja alakaappien toteuttaminen erilaisina sisälaatikostoina.

Keittiön (ja koko asunnon) yllä leijuu huoli säilytystilan riittämättömyydestä, mutta emme kuitenkaan halua tehdä ratkaisuja pelkästään tämän perusteella. Toisin sanoen säilytystila voitaisiin maksimoida rakentamalla keittiötason yläpuoliset kaapit kattoon asti, mutta mielestämme keittiön yleisilmeestä tulisi tällöin tarpeettoman raskas. Jonkinlainen kompromissi kaappien korkeuden suhteen on siis edessä, mutta lopullinen päätös on vielä tekemättä.

Keittiökoneet

Alunperin ajattelin keittiökoneiden valinnan olevan suhteellisen suoraviivaista puuhaa ja itseni kaltaiselle teknologiaintoilijalle jopa jollain lailla mukavaa ajankulua. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut toiseksi.

Kylmäsäilytystilan suhteen itselläni on ollut selkeä visio sekä pakastin- että kylmäkapasiteetin selkeästä kasvattamisesta. Edellisessä asunnossa totuimme kylmäkellarin käyttöön ja esimerkiksi kesän aikana säilötyt hillopurkit on ollut kätevä säilyttää kellarissa ja hakea jääkaappiin täydennystä aina tarpeen vaatiessa. Uudessa asunnossa kylmäkellaria ei ole ja tätä puutetta on tarpeen ainakin osittain kompensoida asunnon oman kylmälaitteen tilavuutta kasvattamalla. Toisaalta taas tähän asti käytössä olleiden jääkaappipakastimien pakastinlokero on auttamatta liian pieni ja pakastettavan ruoan suhteen täytyy tehdä jatkuvasti jonkinlaista priorisointia.

Kesän mökkireissun ja asuntomessuilla käynnin jälkeen olemme koko ajan ajatelleet kylmälaitteeksi Festivon kylmiöpakastinta, eikä mieli ole keittiön suunnittelun kuluessa juurikaan muuttunut. Suurimmiksi hankinnan hidastimiksi ovat muodostuneet suhteellisen korkea hinta sekä normaalia jääkaappia n. 200 mm suurempi korkeus, joka tekee laitteesta melko massiivisen kokoisen. Pitkällisen arpomisen jälkeen päädyimme viimein tekemään tilauksen kyseisestä laitteesta, saatuamme mielestämme järkevän tarjouksen Habitare-messuilta. Nyt on ainakin peli avattu hankintojen suhteen eli ensimmäinen askel on otettu. Tilauksen voi toki vielä purkaa, mikäli mieli lähiaikoina muuttuu tai haluamme loppujen lopuksi jonkin toisen ratkaisun kylmäsäilytykseen.

Liesitason kriteerit ovat keittiötason koneista selvästi helpoiten määritellyt. Induktio, 600 mm leveä, slider-ohjaus, eikä metallikehystä. Spekseihin sopivia laitteita onkin löytynyt melkoinen joukko ja tällä hetkellä arvotaan lähinnä sitä, tarvitaanko neljä keittoaluetta vai riittäisikö kolme?

Astianpesukoneen kohdalla alkaa valinnan vaikeus jo hiipiä esiin. Kävin katsomassa tarjontaa sekä Mielen galleriassa että Bosch-Siemensin Showroomissa. Pikku hiljaa kuva tiskikoneen sisuskaluista alkaa muodostua, mutta silti malleja erilaisin toiminnoin ja lisävarustein on pilvin pimein. Astianpesukone on keittiökoneista ainoa, jonka olemme ajatelleet asentaa kalusteoven taakse, joten tämä onneksi rajaa mahdollisuuksien joukkoa jonkin verran.

Uunien kohdalla huomasin olevani kaikkein eniten ulkona nykymallien toiminnallisuuksista. Omaan kokemukseen pohjautuen uunien teknologinen huippu on ollut kiertoilman käyttö. Pyrolyyttisestä puhdistuksesta olin kuullut jo ennestään suhteellisen paljon ja tuote-esittelyiden jälkeen alan olla entistä vahvemmin sitä mieltä, että tästä ominaisuudesta kannattaa ehkä maksaa muutama euro ylimääräistä.

Tämän jälkeen onkin paletti täysin auki. Pitääkö uunissa olla paistolämpömittari lihalle? Entä kosteuspaisto-ominaisuus tai höyrykypsennyksen mahdollisuus? Teleskooppikannattimet? Jaettava uunitila? Valmiita paisto-ohjelmia?

Valintaa ei helpota normaali ominaisuuksien kertyminen europinon kasvaessa, vaan samalla rahamäärällä saa eri valmistajien uuneissa erilaiset ominaisuudet. Lisäksi ei pidä unohtaa esteettisiä seikkoja eli kuinka tyylikkäältä uuni näyttää keittiön kaappien keskellä. Sama tietenkin koskee kaikkia muitakin laitteita.

Lukuisien tuote-esittelyjen, kodinkoneliikekäyntien sekä käynnissä olevien tarjouskampanjoiden perusteella mahdolliset mallit ovat rajautuneet melko suppeaksi joukoksi ja tällä hetkellä vain odotellaan eri myyjätahojen tarjouksia. Helpointa tietenkin olisi ostaa kodinkoneet pakettina keittiötoimittajalta, mutta valitettavasti perusluonteeni tekniikkahankintojen suhteen vaatii asiaan perehtymistä ja näennäisesti "parhaan" valinnan tekemistä. Jälkikäteen katsottuna voi yleensä todeta valintakriteereiden olleen vain osittain rationaalisia, mutta harvemmin olen joutunut tehtyjä valintoja katumaan. Toivottavasti tällä kertaa käy samoin.

Loppusanat

Keittiön suunnittelu ei siis edelleenkään ole lopussa, mutta maalisuora sentään jo häämöttää. Kuten alussa totesin, asettaa toimitusajan pituus jonkinlaisen määräajan valinnan tekemiselle, eikä asiaa voi enää lykätä kovinkaan kauas. Muutamat yksityiskohdat odottavat edelleen ratkaisua, mutta pyrimme tekemään lopulliset päätökset keittiötoimittajasta, ovijaosta, kaappien sisuksista, materiaaleista sekä kodinkoneista viimeistään ensi viikon aikana. Tämän jälkeen on toivottavasti jotain lukittuna remonttisuunnitelmassa ja voimme siirtyä eteenpäin seuraavaksi ratkaisua vaativiin haasteisiin.