Joulurauha työmaalle

Remonttityömaa on rauhoittunut ja hommat jatkuvat vasta loppiaisen jälkeen. Ennen joulurauhan laskeutumista viimeisteltiin keittiö ja pohjatyöt pääpiirteittäin.

Keittiön takaseinän viimeistelyä pohdittiin pitkään ja hartaasti ja aivan viime metreillä päädyttiin toteuttamaan pintaan erittäin vaalean harmaa Stucco-käsittely. Käsittelyyn kuului viimeisenä vaiheena vielä vahaus, joka tekee maalipinnasta kovan ja (toivottavasti) helpon puhdistaa. Kuvissa tuo pinta ei näytä oikeastaan miltään, joten asiasta kiinnostuneet voivat aikanaan tulla paikan päälle toteamaan lopputuloksen.

Noin ylipäänsä keittiön suhteen tuntemukset ovat hieman ristiriitaiset. Itse olen lopputulokseen pääpiirteittäin tyytyväinen, tosin vasta varsinainen käyttö paljastaa, kuinka hyvin keittiön suhteen ollaan onnistuttu. Itse keittiö on tilaltaan kuitenkin verrattain pieni, joten ihmeisiin ei ollut mahdollisuuksia tai ainakaan sellaisia ei suunnitteluvaiheessa keksitty. Ehkäpä syy epävarmaan oloon onkin juuri siinä, ettei kunnollista "ahaa"-hetkeä saavutettu.

Aivan viime töikseni ennen joulun viettoon rauhoittumista kirjailin lyhyen reklamaatiokirjelmän keittiöfirmaan. Mistään hirvittävän suurista huomautuksista ei ollut kyse, mutta kalusteet kärsivät pieniä kolhuja asennuksessa ja muutamat yksityiskohdat eivät vastanneet ennakkokäsityksiä ja sopimuksia. Keittiön asennus ei siis mennyt kerralla täysin putkeen. Yllättyneitä olivat: ____ ja _____ sekä myös _____.

Asentajien mukaan astianpesukoneen luukun aukeaminen testattiin. Itse olimme lopputuloksesta hieman eri mieltä.

Asunnosta puuttuu vielä lattia, pintamaalit, sähkötöiden viimeistely sekä käytännössä kaikki kiintokalusteet. Kalusteet eivät kuulu pääurakoitsijan työn laajuuteen, mutta omien töidensä suhteen urakoitsija lupasi asunnon olevan valmis tammikuun puolenvälin tienoilla. Muutamista lisätöistä oli vielä puhetta, jotka venyttävät aikataulua parilla työpäivällä, mutta periaatteessa kaikki ovat tällä hetkellä luottavaisia, että asuntoon voisi muuttaa sisään tammikuun kolmannella viikolla.

Omalla työlistalla on edelleen pituutta, sisältäen mm. jalkalistojen ja vaatehuoneen säilytysjärjestelmän hankinnan sekä asennuksen, vaatekaappien tilaamisen, narikan toteuttamisen, jne. Näihin kuitenkin palataan vasta joulun pyhien jälkeen.

Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon ja keskittyä nauttimaan notkuvasta ruokapöydästä, hyvästä seurasta ja lasten peittelemättömästä riemusta. Toivotan kaikille blogin lukijoille rauhallista joulua ja latautumista uuden vuoden haasteisiin!

Keittiötä kasaan

Viimeinkin jotain silmin nähden havaittavaa edistystä! Ei sillä, etteikö pohja- ja pintatöiden valmistuminenkin olisi selkeätä eteenpäin menoa, mutta lopulta betonipintojen päälle alkaa kasvaa jotain uutta.

Keittiöfirman asentajat saapuivat asunnolle keskiviikkona ja aloittivat kaappien kasaamisen. Aamulla hieman neuvoteltiin asentajien, urakoitsijan ja meidän kesken työjärjestyksestä ja loppujen lopuksi sovittiin, että keittiön asennus jää tauolle alakaappien asentamisen jälkeen, jotta urakoitsijan porukalla on riittävästi aikaa ja rauhaa tehdä keittiön seinän stucco-käsittely kunnolla valmiiksi. Aivan kaikkea materiaalia ei keittiön asentajilla ollut mukana kuitenkaan, joten vähintään ovien asentaminen olisi jäänyt seuraavaan viikkoon. Nyt sovitun mukaisesti hommat jatkuvat yläkaappien runkojen asennuksesta.

Ei varsinainen remonttiurakoitsijakaan ole ollut toimettomana. Kaikki seinät on tasoitettu ensin kertaalleen ja karkeimmat kolot vielä toiseen kertaan. Käsittääkseni pinnat jäävät tähän kuntoon ensi vuoden puolelle, jolloin suoritetaan seinien pintamaalaus. Katto on suurilta osin myös tasoitettu ja maalattu. Ainoastaan keskimmäisessä makuuhuoneessa on vielä töitä tällä saralla viime hetken johtovetomuutosten johdosta. Keittiössä kylmäkoneen syvennyksen seinien tasoitus on käynnissä, jotta saadaan pahimmat pölyä keräävät tiilenpäät sekä esteettiset haitat piiloon.

Kylmälaitteen syvennyksen takaseinän tasoitus on vielä kesken, samoin lattian. Seinät ovat koko huoneistossa iloisen laikukkaita tasoittamisen seurauksena. 

Remontti alkaa vedellä viimeisiään ennen joulutauolle rauhoittumista. Keittiön suhteen on vielä hieman palloja ilmassa mm. tiskikoneen ja allaskaapin alle mahdollisesti asennettavan vesieristematon sekä valojen ja pistorasioiden asennuksen suhteen. Lisäksi osa pohjatöistä sekä keittiön takaseinän pintakäsittely on vielä tekemättä, mutta näidenkin pitäisi valmistua ennen tiistaita, jolloin keittiön asentajat tulevat suorittamaan hommansa loppuun saakka. Yritämme parhaamme mukaan setviä avonaiset asiat kuntoon viikonlopun aikana, jotta saamme itsekin tarjottimen mahdollisimman tyhjäksi ennen joulun viettoon rauhoittumista.

Huolella tehtyjen pintatöiden vaikutus asunnon yleisilmeeseen on todella merkittävä, mutta niiden todellista vaikutusta on vaikea vielä tällä hetkellä nähdä. Keittiön kaapit sen sijaan ovat jotain konkreettista ja selvä todiste siitä, että asunnosta vielä jonain päivänä tulee asuttava ja perheemme voi viimein muuttaa uuteen kotiin. Sitä päivää odotellessa...

Väliaikaraportti

Puhtaat valkeat seinät pienimmässä makuuhuoneessa

Kuluneella viikolla remonttityömaalla on tehty pääasiassa pintatöitä ja valmistauduttu keittiön asennukseen. Eilen asunnolla käydessä saatoin todeta makuuhuoneiden sekä olohuoneen seinien käyneen läpi tasoitustyöt ja saaneen pintaansa ensimmäiset kerrokset pohjamaalia. Työpäivä oli tuossa vaiheessa vielä kesken ja pintatöistä vastanneelta työmieheltä sain vakuutuksen, että pintatyöt saataisiin päätökseen myös keittiön osalta päivän loppuun mennessä. Nähtäväksi jää, tarvitseeko seiniä pohjamaalata vielä toiseen kertaan.

Keittiö palasina olohuoneen lattialla. Siro keittäjä ei kuulu pakettiin.

Pitkin viikkoa olohuoneen lattialle on ilmaantunut keittiön asennuksessa tarvittavaa tavaraa. Keittiökaappien rungot sekä suurin osa ovista on jo vastaanotettu ja odottavat ensi viikolla paikalle saapuvia keittiöfirman asennusmiehiä. Samoin uuni ja tiskikone on jo toimitettu, mutta liesi jostain syystä puuttui ensimmäisestä kuormasta. Liesituuletin löytyy lähimmästä postista, joten ainakin jotain pitää itsekin käydä toimittamassa remonttityömaalle. Sama toki koskee myös hanaa ja tiskiallasta, jotka hankimme erillään muusta keittiötilauksesta.

Vastoin etukäteen tehtyjä suunnitelmia päädyimme kuitenkin asennuttamaan parvekelasit jo tämän vuoden puolella. Päätökseen vaikutti lasitusfirman kanssa tehty sopimus laskutuksen siirtämisestä alkavan vuoden puolelle. Näin onnistumme hyödyntämään tämänkin pienen osan remontista aiheutuvista työkustannuksista vasta seuraavan vuoden kotitalousvähennyksissä. Samassa kirjoituksessa mainittiin myös pesutornin hankinnan lykkääminen, mutta nykyisen pesukoneen hajottua taitaa olla tarpeen harkita tuotakin päätöstä uudemman kerran.

Parvekelasien asennus sinänsä on käytännössä lähes välttämättömyys. Pystyn hengittämään rauhallisemmin, kun voin olla pelkäämättä lasten tippuvan maahan parvekkeen matalan kaiteen yli. Lisäksi olen omalla kohdallani huomannut, että parvekkeen käyttö lisääntyy huomattavasti, kun lasit auttavat pitämään ulkoa tulevan roskan suurimmalta osin pois parvekkeelta.

Vasta-asennetut parvekelasit. Avauskahvaan saatiin lisättyä myös (lapsi)lukko, kun pienten lasten olemassa olo tuli puheeksi myyntiedustajan kanssa.

Remontti etenee, vaikka välillä tuntuukin, ettei näkyvää edistystä tapahdu. Ensi viikolla otetaan jo isompia näkyviä askeleita, kun keittiön asentajat saapuvat hoitamaan omia hommiaan. Tätä ennen pitäisi toki saada vielä pintatyöt päätökseen sekä keittiön takaseinän tasoitus ja käsittely hoidettua. Keittiön yläkaappien ovia saadaankin sitten odotella vielä joulunalusviikkoon asti, samoin kuin keittiön työtasoa. Tällä hetkellä tuntuu entistä vahvemmin siltä, että päätös muuton lykkäämisestä tammikuun puolelle oli oikea. Ennen joulua pitäisi kuitenkin tapahtua vielä aika paljon, eikä mikään tietenkään mene pieleen, eihän?

Keittiötä, lattiaa, kodinkoneita, lunta ja joulua odotellessa on hyvä hetkeksi rauhoittua juhlimaan Suomen itsenäisyyttä. Toivotankin kaikille lukijoille hyvää ja juhlallista itsenäisyyspäivää.

Aikalisä

Mitään isompia sitten edellisen päivityksen ei ole tapahtunut, mutta jotain sentään. Antenni-, sähkö-, ja datakaapelit ovat löytäneet paikkojaan lattialta, seinistä ja katosta. Lattian käyttäminen johtovetojen tekemiseen on ollut erityinen huolenaihe tilaajapuolelle lattialämmitysputkien takia, mutta väliseinien ja kynnyksien alta paljastuneet urat on joka tapauksessa pyritty hyödyntämään, jotta tarpeettomia koloja seiniin ei ole tarvinnut tehdä.

Piuhat on aseteltu paikoilleen ja odottavat lopullista kytkentää.

Kaapeleita risteilee lattialla, seinissä ja katossa.

Kattoakin on jouduttu parissa paikassa urittamaan ja omat haasteensa on tässäkin. Kattobetonin alimmat raudoitukset kulkevat verrattain pinnassa ja tästä johtuen urien kulkusuuntaa on jouduttu pohtimaan tarkasti ja tarvittavat urat tekemään pääsääntöisesti käsipelillä.

Keittiön osalta saimme lopultakin viimeisteltyä tilauksen myös yläkaappien osalta. Samanaikaisesti saimme tehtyä päätöksen myös keittiön välitilan valaisimista sekä yläkaappien päälle tulevista tunnelmavaloista. Näiden varsinainen tilaus on tosin vielä kesken. Samoin tekemistä vaille valmiina on altaan sekä hanan hankinta, vaikka näistäkin päätökset on tehty jo aikoja sitten.

Näkymä ruokailutilasta olohuoneeseen päin.

Remontissa on tähän mennessä ollut omat vastoinkäymisensä ja viivytyksensä, mutta pääurakoitsijan mukaan kaikki sujuu edelleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Kaikesta huolimatta päätimme ottaa itse pienen aikalisän ja päädyimme lykkäämään muuttoa vuodenvaihteen yli. Syitä tähän on muutamia:

Taustalla pienin makuuhuone, etualalla käytävä eteisestä ruokailutilaan.

Tällä hetkellä tuntuu, että projektissa on jo käytetty riittävästi varoaikaa ensimmäistä sähköurakoitsijaa odotellessa ja kaiken muun, tilaajasta johtuvan, säädön parissa. Mikäli kohdalle vielä sattuisi jotain vastoinkäymisiä vaikkapa keittiön toimituksen, putkimiehen aikataulujen tai jonkin muun, yllätyksenä tulevan viivästyksen johdosta, joutuisimme muuttamaan keskelle remontinalaista asuntoa. Tämä saattaisi olla vielä mahdollista kahden aikuisen tapauksessa, mutta toinen mokoma päälukuun lisää pikkulasten muodossa ja yhtälö tuntuu jo liian hankalalta.

Toinen päätökseen vaikuttanut syy on taloudellinen. Keventämällä projektin toteutusaikataulua helpotamme omaa verosuunnitteluamme, kun osa töistä pystytään siirtämään aivan vuoden loppuun tai ensi vuoden alkuun. Remontti on suuruusluokaltaan sillä tasolla, että verotukseen kelpaavia kotitalousvähennyksiä riittää varmasti kahdellekin vuodelle. Urakoitsijan kanssa on jo avattu keskustelut siitä, mitä töitä voidaan järkevimmin siirtää uuden vuoden alkupäiville ja myös heidän päässään aikataulun höllentämiseen on suhtauduttu positiivisesti. Kääntöpuolena projektin venyttämisessä on yhden kuukauden ylimääräinen vuokranmaksu, mutta tämän olemme valmiita maksamaan omien hermojemme säästämiseksi.

Viimeinen, vaan ei vähäisin, syy on joulu. Mikäli remontti olisi valmistumassa minkä tahansa muun kuukauden keskellä, olisimme todennäköisesti viimeiseen asti pitäneet kiinni muuttopäivästä ennalta kaavaillun aikataulun mukaisesti. Totesimme kuitenkin, että joulun ajan elämysten tarjoaminen sekä lapsille että vanhemmille on perheessämme sen verran suuressa arvossa, että emme halua viettää joulua edeltävää aikaa ensin pakattujen ja sitten purettujen muuttolaatikoiden keskellä, etsien piparimuotteja ja esiliinoja ympäri vierasta asuntoa. Vaikka nykyinen koti ei olekaan se paikka, jossa olimme suunnitelleet joulua viettävämme, on se kuitenkin jo tullut tutuksi ja tykötarpeet joulun viettoon löytyvät pienemmällä vaivalla.

Keventyneen aikataulun olemme ajatelleet hyödyntää mm. rakentamalla vaatehuoneen kaikessa rauhassa valmiiksi ja kasaamalla kirjahyllyt ennen muuttolaatikoiden sisäänkantoa. Tavaroiden purkaminen ja taloksi asettuminen sujuu nopeammin, mikäli meillä on jo valmiiksi paikat, joihin maallinen mammona voidaan sijoittaa.

Olohuoneen ja makuuhuoneen välinen nurkka. Taustalla tuleva lastenhuone.

"Jouluksi kotiin"-tavoite ei siis toteudu. Pieni pettymyksen peikko toki nostaa päätään, vaikka päätös syntyikin vapaaehtoisesti, eikä mitään pakkoa asiaan ollut. Samalla olo on kuitenkin helpottunut ja voimme viettää joulua rauhassa ilman stressiä muuton järjestelyistä.

Vaikka välitön kiire helpottaakin jonkin verran, on edessä vielä rattoisia hetkiä parketin valinnan, vaatekaappien tilauksen, keittiön asennuksen, sähkötöiden viimeistelyn ja lukuisien muiden pikkujuttujen parissa. Toivon viettäväni satunnaisia iltoja miettimättä remonttiasioita, mutta tiedän, että totuus on suurella todennäköisyydellä jotain ihan muuta.

Vaatehuonetta ja narikkaa

Tajusin aivan yllättäen, että asunnon muutostöiden esittely jäi aikanaan puutteelliseksi ja vaatehuoneen sekä narikan muodostama kokonaisuus jäi kokonaan käsittelemättä.

Asuntoa ostaessa mielessä pyöri villejä visioita siitä, kuinka koko häkkyrä keskeltä huoneistoa puretaan suurilta osin pois ja tilalle rakennetaan jotain hienoa. Tarkoitus oli suurentaa eteistä poistamalla vaatehuone kokonaan ja rakentamalla narikka eteisen ja ruokailutilan välisen käytävän suuntaiseksi. Pikku hiljaa kaikista ideoista luovuttiin ja lopulta jäi myös suunnitelmissa pitkään ollut astiakaapin erottaminen vaatehuoneesta ruokailutilaan pois työlistalta. Kaiken piirtämisen ja pyörittelyn lopputuloksena ainoa muutos pohjapiirroksen oli narikan vasemmanpuoleisen seinän pidentäminen noin yhden tiilen verran, jotta saatiin molemmat seinät samalle tasolle.

Vaatehuoneen ovelta katsottuna vasen takanurkka piti erottaa ruokailutilaan aukeavaksi kaapiksi, mutta tästä ideasta luovuttiin. Kuvan vasemmassa ylälaidassa oleva kaappi muokataan aukeamaan oikeakätisesti ja sisuksiin rakennetaan astiakaappi. Narikan vasenta seinää jatkettiin harmaalla merkityn pätkän verran.

Alunperin en ollut kovin innokas vaatehuoneen säilyttämisen suhteen, sillä edellisessä asunnossa vaatehuone muistutti lähinnä romuvarastoa, jossa tavaraa oli tungettu pikkuhiljaa käytävälle, kunnes ovi ollut tullut vastaan. Loppujen lopuksi emme kuitenkaan keksineet tilalle mitään toimivampaa ratkaisua, joten vaatehuone säilytettiin sellaisenaan. Hyllyryngot tosin purettiin pois, mutta tila itsessään on saman muotoinen kuin ennenkin. Asunnossa säilytystilan rajallisuus kieltämättä on iso huolenaihe, joten tältä kannalta vaatehuoneen säilyttäminen puolustaa paikkaansa. Haasteeksi jää siis säilytettävän tavaramäärän karsiminen sekä vaatehuoneen käyttöperiaatteiden muuttaminen. Molemmissa riittää tekemistä.

Toki vaatehuone on tarkoitus modernisoida siinä missä muutkin tilat. Olemassa olevan valaisimen rinnalle asennetaan toinen, jotta saadaan kunnollinen valo myös vaatehuoneen perälle (nurkan taakse). Vanhat kalustelevystä rakennetut hyllykokonaisuudet purettiin jo remonttiprojektin alussa (Kiitos Katri) ja tilalle rakennetaan Elfan säilytysjärjestelmistä kokonaisuus, joka sisältää lähinnä vaatetankoja sekä säilytyskoreja. Alunperin siivouskomeroksi tarkoitettu käytäväkaappi hyödynnetäänkin astioiden säilyttämiseen, joten siivousvälineet on tarpeen varastoida vaatehuoneen puolelle. Tämän palapelin kokoaminen on vielä alkutekijöissään, eikä sitä varsinaisesti voida toteuttaakaan, ennen kuin pintatyöt on vaatehuoneen puolella tehty.

Tunnelmakuvia osittain puretusta vaatehuoneen kaapistosta

Narikan olemme ajatelleet kätkeä verhon taakse ja toivelistalla olisi löytää sinne vetolaatikot jokaisen perheenjäsenen pipoja ja hanskoja varten sekä ainakin yksi ylimääräinen esimerkiksi kauppakasseille. Muuten ratkaisu tulee olemaan melko perinteinen yhdistelmä hattuhyllyä, vaatetankoa sekä kenkätelinettä. Aiempaan verrattuna tilanne paranee jonkin verran, sillä nyt narikan syvyydeksi saadaan noin 50 cm, aiemman 35 cm sijaan. Käytävä toki kapenee, mutta narikan käytettävyys paranee.

Narikasta ei harmillisesti löytynyt kunnollista "ennen"-kuvaa. Tässä vaiheessa peililiukuovet, vaatetanko ja muut kilkkeet oli jo purettu ja jäljellä oli enää paljas tila.

Kuinka tylsää ja mielikuvituksetonta jättää kaikki loppujen lopuksi ennalleen. Toisaalta, miksi muuttaa, jos ei parempaa ole mielessä.

Pyykkilauta esiin

Ei, rantakausi ei ole alkamassa, eikä six packissa muutenkaan olisi paljon esittelemistä. Pyykkirummun olen onnistunut pitämään melko siedettävässä kunnossa ja koko on ehkä lähempänä 4 kg konetta kuin 7 kg suurtalouspesuria.

Jutun otsikossa viitataan pyykkikoneemme työsopimuksen raukeamiseen. Pari edellistä viikkoa masiina on antanut viitteitä eroaikeistaan pitämällä epämääräistä rahinaa pesuohjelmien aikana, mutta eilinen koneellinen oli vanhahkolle Siemensille viimein liikaa. Viimekeväinen, reilun kahden sadan euron laskun aiheuttanut tekohengitys poistopumpun vaihdon muodossa antoi koneelle elinaikaa siis noin puolen vuoden verran, mutta tällä kertaa päätimme, että reilun sadan euron kustannus pelkästä korjaajan paikalle kutsumisesta on liikaa.

Muuttoon on aika tarkkaan kuukausi, mikäli remontin aikataulussa pystytään pysymään viimeaikaisista sähköasennusvaikeuksista huolimatta. Totesimme, että uuteen asuntoon voidaan harkita uuden pesukoneen ja jopa kuivausrummun hankkimista, mutta tässä kämpässä yritetään pärjätä talon pesutuvan varassa. Muistan sisään muuttaessa hämärästi lukeneeni moisen lepakkoluolan olemassa olosta, mutta en missään vaiheessa ole tietenkään käynyt pesuhuonetta etsimässä. Eilisten vaatteiden jäätyä aivan läpimäriksi, oli syytä etsiä pesutupa mahdollisimman pikaisesti ja toivoa, että sen varauskalenterista löytyy tyhjää tilaa.

Ja löytyihän sitä. Ensimmäiset käyttökokemukset talopesulasta ovat olleet hämmentävän positiivisia. Kalenterista näyttäisi löytyvän tilaa pilvin pimein ja kaikesta päätellen pesutuvan käyttöaste on todella alhainen. Teollisuuskäyttöön tarkoitetut pesukoneet käyttävät pesuohjelmiin korkeintaan puolet kotikoneen vaatimasta ajasta ja kuivaushuoneessa pyykit kuivuvat käyttökuntoon muutamassa tunnissa. Ei talopesulan käytössä toki mitään uutta ole, mutta edellinen omakohtainen käyttökokemus on jostain opiskelija-asuntolan ajoilta.

Lisäksi huomasin hämmentyneenä, että saan jotain outoa mielihyvää talon isolla mankelilla mankeloimisesta. Kotikäytössä häälahjaksi saatu pikkumankeli on hyvinkin paikallaan ja suoriutuu hommistaan pääosin hyvin, mutta isojen parisängyn lakanoiden mankeloiminen on todella rasittavaa. Pesutuvan kone sen sijaan imaisee lakanat kevyesti sisuksiinsa ja aikansa ruksutettuaan sylkäisee ne sileinä ulos. Kokemusta voisi verrata vaikkapa ruoanlaitossa perinteisen keittolevyhellan vaihtamista suurtalouskeittiön koneisiin. Molemmilla homma hoituu, mutta ammattilaislaitteilla tekeminen on vain mukavampaa.

Varailin saman tien muutaman vuoron per viikko seuraavien parin viikon ajaksi ja jäin pohtimaan, pystyisikö talopesulaa käyttämällä luopumaan pesukoneen tarpeesta kotona kokonaan? Nykyisessä tilanteessa, kun pesulasta löytyy lähes aina tilaa viimeistään seuraavaksi päiväksi, voisin kuvitella, että pienellä suunnittelulla perheen viikottainen pyykkirumba hoituisi ilman omaa pesukonetta. Käsinpesuohjelmaa vaativa villapyykki ja muu erikoisvaatetus saattaa tuottaa haasteita, mutta satunnaisesti näitäkin voisi pestä tarvittaessa vaikka oikeasti käsin tai laiskuuden iskiessä pesettää pesulassa. Isompi haaste pelkän pesutuvan käytölle on, kun pyykinpesutarve yllättää äkisti, esimerkiksi lasten vuodevaatteiden kastuttua huonosti kiinnitetyn vaipan ansiosta tai kurakelin sotkiessa lasten ainoat ulkoiluvaatteet.

Uuden talon pesutupa näytti ensivilkaisulla olevan huomattavasti tiiviimmin varattu nykyiseen verrattuna, joten pelkästään tämä muodostaa ongelman perheellemme, jossa osa pyykistä vaatii lähes välitöntä pesua käytön jälkeen ja lasten tuottama likapyykin määrä hipoo käsittämätöntä.

Todennäköisintä on, että uusi pesukone kuivausrumpuineen täytyy laittaa hankintalistalle heti muuton jälkeen. Nykyinen pakko pesutupaan turvautumisessa on kuitenkin muistuttanut siitä, mikä taloyhtiön pesuhuoneissa on hyvää. Isompien pyykkien, kuten lakanoiden ja pyyhkeiden peseminen on kotikonetta kätevämpää ja erityisesti pyykin kuivaksi saaminen muutamassa tunnissa on todellista ylellisyyttä.

Eikä unohdeta sitä mankelia.

Sinistä ja sattuu

Kummoistakaan näkyvää muutosta ei työmaalla ole tapahtunut pitkään aikaan. Makuuhuoneiden välinen seinä on pystytetty, narikkaan tehty kosmeettinen muutos ja kylmäkoneen syvennys alustettu. Hommia hidastaa tällä kertaa taloyhtiön vaatiman sähkösuunnitelman puute. Tämä taas johtuu siitä, ettei moista paperia ole vielä viimeistelty, koska pistorasioiden, datapistokkeiden ja valaisinten lopullisia paikkoja ei olla saatu päätettyä.

Makuuhuoneiden väliseinä. Kylmälaitteen syvennys keittiössä.

Saimme viimein järjestettyä palaverin urakan toteuttavan sähkömiehen kanssa ja kävimme yksityiskohtaisesti läpi alustavan suunnitelmamme. Muut tilat ovat melko suoraviivaisia, mutta keittiön väliseinän purkamisesta johtuvat muutostyöt aiheuttavat jonkin verran päänvaivaa. Katon raudoitukset vaikeuttavat sähköroilojen tekoa ja tällä hetkellä näyttäisi käyvän niin, että osa valaisimien kytkimistä tullaan toteuttamaan langattomina ratkaisuina. Itse komponentit ovat selvästi perinteisiä kalliimpia, mutta hinnan erotus tulee toivon mukaan takaisin säästetyissä työkustannuksissa.

Sähköä kätevästi keskeltä huonetta. Jokaisella koordinaatiston akselilla tarkasteltuna.

En tiedä, missä vaiheessa niin kävi, mutta alunperin korkean prioriteetin toiveesta lähtenyt datakaapeloinnin toteuttaminen on siirtynyt oikeasti työlistalle. Ajattelin, että kustannusarviosta olisin pystynyt päättelemään, haluammeko moisen oikeasti toteuttaa, mutta kustannusarvion näyttäytyessä vain yhtenä kokonaissummana on asioiden priorisointi käytännössä mahdotonta. Tällä hetkellä keskustelemme lähinnä siitä, riittääkö sähkökaapin valmius kaikkiin pyytämiini portteihin vai pitääkö jostain karsia tai tehdä muutoksia sähkökeskuksen päähän.

Televisiottomassa taloudessamme antennikaapeloinnin nykytarve on käytännössä nolla, mutta tästä huolimatta pyysin lisäämään yhden pistokkeen olohuoneen lyhyellekin seinälle. Ehkä tuota osaa arvostaa itse joskus muutaman vuoden päästä.

Lisää pistorasioita olohuoneeseen. Sähkön lisäksi samaan kokoelmaan data, antenni ja kaiutinkaapeli.

Sähkötyöt siis (ilmeisesti) etenevät, vaikka näkyvyys työn kulkuun onkin hieman hatara. Valitettavasti tätä odotellessa emme pysty juurikaan vaikuttamaan remontin etenemiseen, paitsi pyrkimällä päätöksien tekoon mm. lattian ja kiintokalusteiden suhteen. Näissä tosin ei olla lähelläkään ratkaisuja ja aiheiden pohtiminen aiheuttaa lähinnä vain harmaita hiuksia päivittäin.

Kuten edellisessä kirjoituksessa taisin mainita, pääsimme viimein päätökseen keittiön toimittajasta. Lopullisen ratkaisun hieromisen jälkeen saimme tilattua osan keittiöstä, tarkemmin sanottuna keittiön alakaapit sekä kylmälaitteen päälle tulevan kippikaapin. Yläkaapeista vaimoni sai 50-luvun henkeä mukailevan kuningasajatuksen, mutta sen toteuttaminen vaatisi käytännössä puusepän palveluiden hankkimista. Tarjouksia on kyllä pyydetty, mutta hintaa enemmän arveluttaa keittiön yleisilme. Tuleeko keittiöstä levoton, mikäli ylä- ja alakaapit on toteuttanut eri yritys, eri ulkonäöllä ja eri materiaaleilla? Saattaa käydä niin, että yläkaapitkin tilataan loppujen lopuksi samasta paikasta alakaappien kanssa ja tuo mainittu kuningasajatus hyödynnetään jossain muussa yhteydessä.

Tässä siis lyhyehkö tilanneselvitys työmaalta. Olemme olleet yhteydessä projektipäällikköön vähintään parin päivän välein ja edelleen usko on kova, että urakka valmistuu toivotun aikataulun mukaisesti. Mikäli oikeasti aiomme muuttaa uusille kulmille ennen joulua, tulee päätös tehdä kuun lopussa, jotta nykyinen vuokrasopimus saadaan irtisanottua ajallaan. Elämme siis jännittäviä aikoja...